Miten johtaisin paremmin itseäni? Kuuntele, ole läsnä hetkessä.

Teksti: Mona Sundell


Perjantaina 21.9.2018 Väinö Linna -salissa keskusteltiin kiivaasti Johda itteäs -paneelissa. Panelisteina toimivat oman alansa asiantuntijat, boomarialumnit: Lauri Linnainmaa, Heidi Pihlaja, Lasse Leino ja Iida Soininen. Edessämme olivat hyvin erilaiset taustat ja kokemukset omaavat panelistit.

Kuka, häh, ketkä?

Lauri Linnainmaa työskentelee tällä hetkellä Fiskarsilla veroasiantuntijana. Aikaisemmin hän on toiminut EY:llä verokonsulttina ja jopa kaksi vuotta Boomin hallituksessa. Linnainmaa on huomannut, että kiireisinä vuosina hän ei ole aina tunnistanut omia voimavarojaan vaan on kuvitellut olevansa hyvä itsensä johtaja.


Heidi Pihlaja on valmistunut vuonna 2014 ja työskentelee strategioiden parissa liikkeenjohdon konsulttina. Hänelläkin on vahvaa kokemusta suorittamisesta erityisesti työnteon, opiskelun ja kilpaurheilun yhteensovittamisen osalta.

Lasse Leino on aloittanut opintonsa 2000-luvun vaihteessa ja kirjoittanut Pro gradu -tutkielmansa vuonna 2005. Virallisesti Leino on valmistunut vuonna 2013 kiireisen työ- ja perhe-elämän vuoksi. Leino on ehtinyt työskennellä mm. vakuutusyhtiössä ja erilaisissa myyntitehtävissä. Nykyään Leino työskentelee Vincitillä. Hän kokee itsensä johtamisessa haasteellisimmaksi sanoa EI. Se tuskin on kovin monelle helppoa.

Iida Soininen opiskelee vielä viimeisiä vuosiaan, mutta hänelle on ehtinyt kertyä kokemusta itsensä johtamisesta mm. opiskelijavaihdon ja oman yrityksen perustamisen myötä. Opiskelijavaihdossa San Diegossa hänelle vahvistui, mitä hän haluaa elämältään ja mitä ei: perinteisen kauppatieteilijän uraputken sijaan hän on perustanut oman yrityksen hyvinvointivalmentajana.

Miksi pitäisi asettaa tavoitteita?

 Ensimmäisenä paneelin juontaja Matilda Hytönen avaa keskustelun tavoitteista. Hyvää itsensä johtamista on tunnistaa se itse. Tärkeää on löytää esimerkiksi syyt, miksi teki liikaa töitä. Yleensä ajatellaan jokaisen olevan täydellinen itsensä johtaja. Äärirajoilla käyminen on tärkeää, mutta välillä on järkevää jättää jotakin elämästä pois.  Usein ulkopuolelta tulevat paineet vaikuttavat meihin huomattavasti. Esimerkiksi perhe, ystävät ja harrastukset voivat luoda paineita itsemme lisäksi. Tällöin voimme ajatella, altistummeko muiden johtamiselle?

Iida Soininen korostaa ennaltaehkäisyn näkökulmaa: kyseenalaistetaan normeja ja ollaan aidosti omia itsejämme. Olosuhteet muokkaavat meitä, mutta jokaisella on oma synnynnäinen identiteettinsä. Ennaltaehkäiseminen ei ole kuitenkaan helppoa. Mitä pidemmälle on päässyt uraputkessa, sitä vaikeampaa on lähteä sieltä pois.

Lauri Linnainmaa nostaa esille tavoitteiden asettamisen ja niiden muuttumisen tärkeyden. Välillä voi poiketa polulta. Tavoitteet muuttuvat usein samalla kuin muuttuu ihmisenä.

Miksi omien tavoitteiden asettaminen on tärkeää?

Heidi Pihlaja katsoo tavoitteita sekä pitkän että lyhyen tähtäimen näkökulmasta. Hän näkee päivittäiset työtehtävänsä arkisena itsenä johtamisena.  Lasse nostaa esille esimerkin huonosta tavoitteesta: olla johtaja. Tämän sijaan olisi hyvä olla konkreettinen tavoite, joka on saavutettavissa.  Laurin mielestä tavoitteen asettamisessa on tärkeää pohtia seuraavia kysymyksiä. Mitä tavoite vaatii minulta? Täytyykö jotain uhrata muulta elämältä? Miten tavoitetta kohti mennään? Mitkä ovat omat vahvuudet ja heikkoudet?

Iida korostaa intohimon merkitystä tavoitteiden saavuttamiseksi. Välillä joutuu menemään omalle epämukavuusalueelle. Mutta pitääkö aina mennä oman epämukavuusalueen ulkopuolelle? Ainahan kaikkea ei tarvitse tehdä tavoitteellisesti. ”Joskus tavoite saattaa olla väärä, mutta tällöin kannattaa päästää irti siitä”, Iida kertoo päättäväisesti.

Paneelissa keskusteltiin merkityksellisyydestä. Monet voivat kokea painetta merkityksellisyyden kokemisen tunteesta. Tärkeää on oppia, että kaiken ei tarvitse olla merkityksellistä. Kunhan jokin elämässä tuo merkityksellisyyden tunnetta. ”On ihan normaalia katsoa Netflixiä” , panelistit pohtivat yhteistuumin.

Tärkeintä on haluta itse olla onnellinen.

 Oletko tyytyväinen omaan elämääsi? Harva on täydellisen tyytyväinen, mutta toisaalta tarvitseeko edes olla? Iida kehottaa kysymään itseltään, millaista elämää haluamme elää.  Tämän kysymyksen johdatuksella voimme päästä kiinni siihen, millaisia tavoitteita kannattaa rakentaa.

Mitä itsensä johtaminen lopulta on? Täytyykö kalenterin olla aivan ”mintissä”?

”Tyypillinen itsensä johtaja pyrkii proaktiivisesti ennakoimaan omaa elämäänsä. Täytyy osata hallita itsensä, jotta voi saavuttaa haluamansa”, Lasse tiivistää. Iida myötäilee Lassea: ”Mikä erottaa menestyjät? Se, että osaa tehdä oikeita asioita ja jättää tekemättä tiettyjä asioita. Pitää tietää, mitä haluaa pitkällä tähtäimellä ja tehdä sen eteen joka päivä yksi teko. Se ei siis tarkoita 12 tuntia putkeen”.  Lasse korostaa, että vaikka ei tietäisi mitä haluaa, voi silti johtaa itseään hyvin. Silloin voi ajatella, mikä olisi hyvää juuri minulle.

Onko itsensä johtamiseen yleistä sääntöä? Millainen on hyvä itsensä johtaja?

Lassen mukaan on vaikea sanoa yhtä yleistä sääntöä. Panelistit ovat samaa mieltä siitä, että hyvä itsensä johtaja osaa priorisoida, erottaa suorittamisen tavoitteista sekä hyväksyy sen, millaista elämää haluaa elää. Täytyy osata rakentaa oma arvomaailma, jossa on tyytyväinen nykyhetkeen. Vahvan pohjan rakentaminen on merkittävää. Lasse kysyy: paljonko täytyy tehdä kaikkea epämukavaa, jotta saa johdettua itseään hyvin? Laurin mukaan ei välttämättä yhtään. Riippuu myös paljon omasta ajatusmaailmasta.

Millaisia vinkkejä antaisitte parempaan itsensä johtajuuteen?

Iida ohjaa meitä kohti visualisointia. Sulje silmät ja näe itsesi tekemässä sitä, mitä tavoittelet. Voit jopa kuvitella elämääsi tavoitteen jälkeen. Hän korostaa myös luovuuden ja kalenteriajattelun tasapainoa. Täytyy osata nähdä kiireellisimmät ja tärkeimmät asiat, sillä kaikkea ei millään ehdi tekemään. Seuraavassa vinkissä panelistit ovat yksimielisiä: kuuntele aidosti, älä katso puhelinta. Ole läsnä. He nostavat tämän työelämän ja itsensä johtamisen tärkeimmäksi taidoksi. Mikäli osaat tämän, pystyt varmasti erottautumaan työelämässä. Väittäisin itse, että tässä on monella vielä paljon harjoiteltavaa.

Miten siirtyä sutjakkaasti vapaalle ilman, että työkuviot pyörivät jatkuvasti mielessä?

Siirrä puhelimen sovellukset pois silmistä, kun työpäiväsi päättyy. Esimerkiksi voit siirtää Slackin eri ikkunalle ja näin ollen et näe siihen tulevia ilmoituksia. Urheilu ja musiikki ovat myös tehokeinoja. Yleisöltä tuli arvokas vinkki ns. audiotriggereistä. Päivä olisi hyvä rytmittää erilaisiin mielentiloihin, esimerkiksi ensimmäisenä aamulla kuunnella lempparibiisi. Joskus asiat jäävät pyörimään, mutta siihen ei auta kuin opettelu.

Mitä pitäisi jäädä mieleen?

Iida:  ”Tiedä kuka olet, hyväksy se ja tiedosta se. Matkusta, juttele erilaisten ihmisten kanssa, elä, tee monia asioita. Silloin tiedät kuka olet. Mieti mitä haluat elämältäsi ja laadi suunnitelma, mitä tarvitsee tehdä päivittäin. Hallitse elämäsi ja tee niitä asioita, mistä nautit”.

Lasse: ” Kokeile enemmän eri asioita ja valitse niistä. Tavoite tulee sitä kautta. Huomioi, miten ympäristö vaikuttaa itsensä johtamiseen ja mikä on vastuu. Keskitie löytyy tasapainon avulla”.

Heidi: ” Pohdi, mitkä asiat ovat sinulle merkityksellisiä ja tuo sisältö elämään. ”

Lauri: ” Palautteen avulla opit jotakin tärkeää itsestä”.

Mitä jos sinäkin ottaisit viikoksi puhelimesta käyttöön älä häiritse –tilan ja kuuntelisit aidosti kaveria puhelimeen tuijottamisen sijaan?

     

Takaisin ylös